fullsizeoutput_3b-me.jpeg

Tu­los­sa 26.11. - 9.12.2020

PBFF News­pa­per Ven­ding Mac­hi­ne / Kar­tas­to

PBFF (Pho­to­books from Fin­land) -yh­tei­sö on kut­su­nut yh­dek­sän Suo­mes­sa toi­mi­vaa tai­tei­li­jaa ja/tai tai­tei­li­ja­ryh­mää hyö­dyn­tä­mään sa­no­ma­leh­ti­for­maa­tin mah­dol­li­suuk­sia jul­kai­sua­lus­ta­na.


Sa­no­ma­leh­det jul­kais­taan kah­den vii­kon vä­lein PBFF -yh­tei­sön sa­no­ma­leh­ti­au­to­maa­tis­sa, joka on esil­lä Kult­tuu­ri­teh­das Kor­jaa­mon pi­ha­pii­ris­sä, Hel­sin­gis­sä. Niin va­lo­ku­via, teks­tiä, maa­lauk­sia kuin veis­tok­sia esit­te­le­viä leh­tiä on mah­dol­lis­ta hank­kia au­to­maa­tis­ta ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ti elo-jou­lu­kuun 2020 vä­li­se­nä ai­ka­na, 4 eu­ron hin­taan.


Savu E. Kor­te­nie­men ja Ka­ro­lii­na Paa­tok­sen yh­teis­työn tu­los, Kar­tas­to -sa­no­ma­leh­ti, on saa­ta­vis­sa PBFF:n leh­ti­au­to­maa­tis­ta 26.11. - 9.12.2020 vä­li­se­nä ai­ka­na.


Teks­tiä ja ku­vaa yh­dis­tä­väs­sä, kart­ta­muo­toi­ses­sa teok­ses­sa et­si­tään poh­joi­sen re­aa­li­sia ja myyt­ti­siä mer­ki­tyk­siä. Ra­ken­tuu­ko tuon­puo­lei­sen to­po­gra­fia nä­ky­vän maa­il­man pin­nal­le, vai onko "to­del­li­suus luo­tu myyt­tien va­raan?

Vii­mei­nen

fullsizeoutput_55-me.jpeg

Lap­pi eli­nym­pä­ris­tö­nä ja ko­ti­seu­tu­na on joh­ta­nut miet­ti­mään nii­tä ajan­koh­tai­sia yh­teis­kun­nal­li­sia, eko­lo­gi­sia ja kult­tuu­ri­sia mer­ki­tyk­siä, joi­ta poh­joi­suu­teen paik­ka­na ja il­man­suun­ta­na lii­te­tään.


Poh­joi­nen voi­daan ym­mär­tää sekä maan­tie­teel­li­se­nä, kult­tuu­ri­his­to­rial­li­se­na että myyt­ti­se­nä vii­mei­se­nä paik­ka­na. Itä­me­ren­suo­ma­lai­ses­sa my­to­lo­gias­sa poh­joi­ses­sa si­jait­see Poh­jo­la ja Tuo­ne­la. Tuo­ne­lan joki on pait­si ih­mis­ten maa­il­man raja, myös tie­don raja, mikä joh­taa poh­ti­maan mei­dän to­del­li­suu­tem­me ja mah­dol­li­suuk­siem­me ra­jo­ja.

fullsizeoutput_57-me.jpeg

Vii­mei­nen | En­sim­mäi­set ku­vat. Gal­le­ria Merz Sam­mon­ka­tu, Tam­pe­re 2018.

Näyt­te­ly oli en­sim­mäi­nen osa Vii­mei­nen -teos­koko­nai­suu­des­ta.

En­sim­mäi­nen ky­sy­mys: mitä voi näh­dä?

Aloi­tin kaik­kein yk­sin­ker­tai­sim­mas­ta: nä­ke­mi­nen on tait­tu­nut­ta va­loa.


Teos­ten taus­tal­la on myös kak­si mat­kaa poh­joi­sen pe­ril­le: pap­pi Ré­gi­nald Out­hie­rin do­ku­men­toi­ma rans­ka­lai­sen kol­mio­mit­taus­ret­ki­kun­nan mat­ka Tor­nio­laak­soon 1700-lu­vul­la ja oma ret­ke­ni Nor­jan Finn­mar­kiin ke­säl­lä 2018.

fullsizeoutput_36-me.jpeg
fullsizeoutput_34-me.jpeg
fullsizeoutput_5b-me.jpeg
fullsizeoutput_5e-me.jpeg
fullsizeoutput_5f-me.jpeg
fullsizeoutput_2a-me.jpeg

Si­ni­pii­ka & Anni-tyt­tö. Gal­le­ria Oks­a­sen­ka­tu 11, Hel­sin­ki, hel­mi­kuus­sa 2020.

Toi­vo Kuu­lan Si­ni­pii­as­sa kul­ki­ja koh­taa met­säs­sä olen­non, jon­ka lu­mouk­seen jou­dut­tu­aan ei ky­ke­ne enää ra­kas­ta­maan tois­ta ih­mis­tä, vaan "omaa sie­luan­sa et­sien käy muil­le ou­to­na kuin unis­san­sa". Met­sän­nei­don koh­taa myös Jean Si­be­liuk­sen met­säs­tä­jä Björn, mie­his­tä le­veä­har­tei­sin ja so­lak­ka­var­ta­loi­sin, joka on­net­to­ma­na van­he­nee yk­sin tyh­jäs­sä tu­vas­saan, kos­ka ei pys­ty ra­kas­ta­maan vai­moa.


Myös ru­no­lau­lu­jen Anni-tyt­tö, Lönn­ro­tin Ai­non esi­ku­va, koh­ta­si met­säs­sä olen­non, joka koi­tui hä­nen koh­ta­lok­seen. Ko­si­ja ei kui­ten­kaan ol­lut vaka van­ha Väi­nä­möi­nen, vaan maan alta nouse­va, su­ku­puo­lel­taan häi­ly­vä Os­mo­tar/Ka­le­va­tar. Koh­ta­si­ko Anni-tyt­tö siis met­säs­sä it­sen­sä, var­jon­sa, maa­na­lai­sen kak­soi­so­len­ton­sa?


Kä­si­tys met­sän­nei­to­jen vaa­ral­li­ses­ta lu­mo­voi­mas­ta pa­lau­tuu kelt­tien us­ko­muk­siin, mut­ta itse olen kuul­lut ta­ri­noi­ta met­sän­nei­dois­ta, jot­ka edes­tä näyt­tä­vät ih­mi­sil­tä, ta­kaa puil­ta; näi­den ko­to­pe­räi­sem­pien met­sän­nei­to­jen va­ja­vai­nen ruu­miin­ra­ken­ne viit­taa esi­kris­til­li­seen sie­lu-us­koon ja vai­na­jien haa­mui­hin.


Sa­nan "itse" al­ku­pe­rä on suo­ma­lais-ugri­lai­ses­sa var­jo­sie­lua tar­koit­ta­vas­sa sa­nas­sa. Teok­sis­sa "Pei­li" I ja II yh­dis­tin aja­tuk­sen pei­li­ku­van kal­tai­ses­ta var­jo­sie­lus­ta tai -hal­tias­ta Édouard Ma­net'n maa­lauk­seen Fo­lies-Bergè­ren baa­ri.


Ins­tal­laa­tio "Anni-tyt­tö" oli ke­säl­lä 2019 esil­lä myös Young Arc­tic Ar­tists -näyt­te­lys­sä gal­le­ria Na­pas­sa, Ro­va­nie­mel­lä. Näyt­te­ly "Si­ni­pii­ka" oli esil­lä gal­le­ria Jie­rik­ses­sä, Muo­nios­sa ke­vääl­lä 2019.


Olen kä­si­tel­lyt ai­het­ta myös ar­tik­ke­lis­sa­ni "Aino-ta­rus­ta Anni-tyt­töön - ku­lu­nei­ta kää­rin­lii­no­ja ja tuo­rei­ta haa­vo­ja" (Kal­tio 1/20).

Sinipiika%20I%20-%20III-me.jpg
Sinipiika%20II-me.jpg
Genius-me.jpg
P1030150-me.jpg
P1030160-me.jpg
nimet%C3%B6n-me.jpg

Ins­tal­laa­tio "Anni-tyt­tö" näyt­te­lys­sä Young Arc­tic Ar­tists, Ro­va­nie­mi 2019.



Anni-tytt%C3%B6%20yleiskuva-me.jpg

Maa­il­man kan­ta­jat

Osal­lis­tues­sa­ni Kum­ma puu­tar­ha  - ym­pä­ris­tö­tai­de­pro­jek­tiin (Kirk­ko­lam­men puis­to, Ro­va­nie­mi 2019) pää­tin jat­kaa Naar­man­kai­ra-näyt­te­lys­sä­ni aloit­ta­maa maa­il­man­pat­sas -ai­heen kä­sit­te­lyä. Kirk­ko­lam­pea kier­tä­vän po­lun var­teen on si­joi­tet­tu me­tal­li­sia pai­men­sau­van muo­toi­sia kylt­te­jä, jois­sa on ot­tei­ta psal­mis­ta "Her­ra on mi­nun pai­me­ne­ni". Ha­lusin ot­taa teks­tien läs­nä­olon huo­mioon myös omas­sa työs­ken­te­lys­sä­ni ja sa­mal­la kun­nioit­taa niin kris­ti­nus­kon kuin Ke­mi­jo­ki­var­res­sa vai­kut­ta­nei­den esi­kris­til­lis­ten us­ko­mus­ten yh­tei­siä juu­ria.


Sa­ha­sin koi­vun run­gon (Ke­mi­joen ran­ta­tien var­rel­la kas­va­nut puu oli kaa­tu­nut juu­ri­vau­rion vuok­si) kol­meen osaan ja veis­tin paa­lun alao­saan nai­sen kas­vot. Maa­il­man­pat­sas- ja Maa­il­man­vuo­ri -myyt­tien taus­tal­la on aja­tus hal­lit­se­vas­ta ju­ma­las­ta, jota Poh­jan­täh­ti edus­taa. Poh­jan­täh­ti on niin ba­by­lo­nia­lai­sen Mar­du­kin kuin skan­di­naa­vi­sen Ty­rin­kin tun­nus. Hal­lit­si­jan is­tuin­ta kan­nat­te­lee ja maa­il­man­rat­tai­ta pyö­rit­tää voi­tet­tu vas­tus­ta­ja: hän voi olla egyp­ti­läis­ten Seth tai kreik­ka­lais­ten At­las, tai mik­sei vaik­ka­pa itä­me­ren­suo­ma­lais­ten Hii­den sep­pä. Jos­kus vas­tus­ta­jan koh­ta­lo­na on an­taa ruu­miin­sa elä­män ra­ken­nusai­neik­si, niin kuin ta­pah­tui ba­by­lo­nia­lais­ten Tia­ma­til­le, nais­puo­li­sek­si miel­let­ty kaa­ok­sen al­ku­hir­viöl­le. Hal­lit­si­ja­ju­ma­lan vas­tus­ta­jan mer­ki­tys on siis kah­ta­lai­nen: toi­saal­ta hän edus­taa kaa­os­ta ja kuo­le­man uh­kaa, toi­saal­ta hän­tä tar­vi­taan jot­ta elä­mä py­syi­si yllä.


Kai­ver­sin run­koon ot­tei­ta teks­teis­tä, jois­sa pu­hu­ja­na on nai­nen. Va­lit­sin teks­tit sen mu­kaan, mikä it­seä­ni on vii­me ai­koi­na kos­ket­ta­nut. An­noin teok­sel­le ni­mek­si Maa­il­man kan­ta­jat


En­sim­mäi­sen pat­saan teks­ti on ruot­sin­saa­me­lai­sen lau­la­ja-lau­lun­te­ki­jän  So­fia Jan­no­kin kap­pa­lees­ta Snö­le­jo­nin­na (2015) :


"Jag är allt det men jag är mer, mon lean qu­eer"


Toi­ses­sa pat­saas­sa on lai­naus man­sien lau­lus­ta "Sint-joen tyt­tö". Man­si­nai­set ei­vät itse voi­neet päät­tää ke­nen kans­sa avioi­tui­vat, mut­ta avioi­tu­mi­sen jäl­keen he saat­toi­vat va­li­ta ha­lusi­vat­ko jää­dä mie­hen ko­tiin. Lau­lun nais­ta on koh­del­tu huo­nos­ti:


"Aja­tuk­sek­kaan nai­sen aja­tuk­se­ni sain koo­tuk­si"


Kol­man­nen pat­saan teks­ti on lai­naus Nag Ham­man­din kir­jas­tos­ta löy­ty­nees­tä kop­tin­kie­li­ses­tä teks­tis­tä 4. vuo­si­sa­dal­ta eaa. Uk­ko­nen - täy­del­li­nen jär­ki on hym­ni­muo­toi­nen fe­mi­nii­ni­sen ju­mal­hah­mon it­seil­moi­tus:


"Te, jot­ka kiel­lät­te mi­nut, tun­nus­ta­kaa mi­nut,

ja te, jot­ka tun­nus­tat­te mi­nut, kiel­tä­kää mi­nut"

Maailman%20kantajat%20III-me.jpg
fullsizeoutput_54-me.jpeg
fullsizeoutput_53-me.jpeg

Vii­mei­nen / Kar­tas­to

P1030269-me.jpg

Näyt­te­ly Kar­tas­to oli esil­lä vuon­na 2020 kah­des­sa pai­kas­sa: gal­le­ria Na­pas­sa Ro­va­nie­mel­lä sekä Nas­to­lan ke­sä­näyt­te­lys­sä.


Näyt­te­ly on osa Vii­mei­nen-pro­jek­tia, jon­ka läh­tö­koh­ta­na on kuo­le­man ja poh­joi­sen sa­mais­ta­mi­nen itä­me­ren­suo­ma­lai­ses­sa my­to­lo­gias­sa. Kar­tas­to-näyt­te­lys­sä olen ku­van­nut paik­ko­ja, jois­sa myyt­ti­nen ja re­aa­li­nen paik­ka­tie­to ris­teä­vät. Mai­se­man mer­ki­tyk­siin kät­key­tyy myös ta­ri­noi­ta kult­tuu­rien ja maa­il­man­kat­so­mus­ten vä­li­ses­tä ra­jan­ve­dos­ta, val­lan­käy­tös­tä ja vä­ki­val­las­ta. 


Osa teok­sis­ta on ol­lut ai­em­min esil­lä gal­le­ria Merz Sam­mon­ka­dus­sa (Vii­mei­nen | En­sim­mäi­set ku­vat) syk­syl­lä 2018, gal­le­ria Jie­rik­ses­sä (Si­ni­pii­ka) ke­vääl­lä 2019 ja gal­le­ria Oks­a­sen­ka­tu 11:ssa (Si­ni­pii­ka & Anni-tyt­tö) hel­mi­kuus­sa 2020.


Teok­siin on kir­jat­tu­na myös oma ni­mi­his­to­ria­ni: pro­jek­tia aloit­taes­sa­ni käy­tin vie­lä van­haa ni­meä­ni, mut­ta lop­pu­ke­säs­tä 2019 läh­tien olen al­le­kir­joit­ta­nut teok­set ny­kyi­sel­lä ni­mel­lä­ni Savu.

Savu%20Korteniemi,%20Dummen%20Field%20(2017)-me.jpg

Teok­set Dŭm­men Field I ja II pe­rus­tu­vat Hans Han­sen Liliens­kiol­din (1650 - 1703) te­ke­mään sa­man­ni­mi­seen ve­si­vä­ri­työ­hön, joka ku­vaa Nor­jan Finn­mar­kis­sa si­jait­se­vaa Do­men-tun­tu­ria (saa­mek­si Duommâ).


Liliens­kiold oli lai­nop­pi­nut ja hal­li­tus­vir­kai­li­ja, joka työs­ken­te­li ku­ver­nöö­ri­nä Finn­mar­kis­sa 1600-lu­vun lo­pul­la (1684 al­kaen), jol­loin alu­eel­la rie­hu­neet noi­ta­vai­not oli­vat vie­lä käyn­nis­sä.


Finn­mar­kin alioi­keu­det tuo­mit­si­vat vuo­si­na 1620-89 kuo­le­maan 91 noi­tuu­des­ta syy­tet­ty­nä (kaik­ki­aan 135 syy­te­tys­tä).  Luku oli huo­mat­ta­van kor­kea, ot­taen huo­mioon että 1600-lu­vun Finn­mar­kis­sa eli 3000 asu­kas­ta, mikä oli 0,8% koko Nor­jan väes­tös­tä. Kui­ten­kin 31 % kai­kis­ta Nor­jan noi­ta­oi­keu­den­käyn­neis­sä an­ne­tuis­ta kuo­le­man­tuo­miois­ta to­teu­tet­tiin Finn­mar­kis­sa. En­nä­tyk­sel­lis­ten lu­ke­mien taus­tal­la oli kol­me mies­tä: fa­naat­ti­set noi­tuu­den vas­tus­ta­jat lää­nin­her­rat (lens­her­re­ne) Hans Kiø­nig ja Jør­gen Friis ja ku­ver­nöö­ri (amt­mann) Chris­top­her Or­ning.


Kreik­ka­lai­sil­ta pe­räi­sin ole­via kä­si­tyk­siä poh­joi­ses­sa si­jait­se­vas­ta Ul­ti­ma Thu­les­ta, maan­tie­teel­li­ses­ti pai­kan­net­ta­vas­ta maa­il­man lo­pus­ta, alet­tiin si­joit­taa Poh­jois-Nor­jaan ja Finn­mar­kiin niin pian kun alue ol­tiin "löy­det­ty" ja vie­ty kart­toi­hin. Uu­den ajan alun kris­til­li­nen yh­teis­kun­ta oli tai­pu­vai­nen us­ko­maan, että Ul­ti­ma Thu­len ul­ko­puo­lel­la si­jait­si vain hel­vet­ti, jon­ne pää­si maas­sa si­jait­se­van au­kon kaut­ta. Hel­ve­tin si­sään­käyn­ti pai­kan­net­tiin Va­ran­gin­nie­mel­le.


Eri­tyi­sen hel­ve­til­li­nen paik­ka oli noi­ta­vuo­re­na pi­det­ty Do­men: 12 "noi­taa" jou­tui syyt­tee­seen osal­lis­tu­mi­ses­ta ky­sei­sel­lä tun­tu­ril­la vie­tet­tyyn noi­ta­sa­pat­tiin. Yksi heis­tä oli 8-vuo­tias Ma­ren Ols­dat­ter, joka ker­toi ol­leen­sa Saa­ta­nan mu­ka­na kier­to­mat­kal­la hel­ve­tis­sä, min­kä jäl­keen hän oli osal­lis­tu­nut Do­me­nil­la vie­tet­tyi­hin pi­toi­hin. Ma­ren ja sa­ma­ni­käi­nen Ka­ren Iver­dat­ter, jon­ka äiti oli ai­em­min pol­tet­tu noi­ta­na, oli­vat Nor­jan nuo­rim­mat noi­tuu­des­ta syy­te­tyt. He on­nek­si vält­tyi­vät kuo­le­mal­ta.


Finn­mar­kin noi­ta­vai­no­jen yh­tey­des­sä muu­al­ta­kin Eu­roo­pas­ta tutut noi­ta­vuo­rius­ko­muk­set sai­vat siis li­sä­voi­maa Do­me­nia ym­pä­röi­vän seu­dun mai­nees­ta Ul­ti­ma Thu­le­na, maa­il­man vii­mei­se­nä ra­ja­na.


Liliens­kiol­dia Do­me­nin synk­kä his­to­ria epäi­le­mät­tä kiin­nos­ti, vaik­ka hä­nen maa­lauk­sen­sa ei­vät suo­raan viit­taa­kaan ai­hee­seen. Hän teki ku­van myös alu­een hal­lin­nol­li­ses­ta kes­kuk­ses­ta, Vardøn lin­noi­tus­saa­res­ta, jos­sa oi­keu­den­käyn­nit pi­det­tiin ja te­loi­tuk­set to­teu­tet­tiin. Maa­lauk­ses­sa saa­ri on ku­vat­tu yl­hääl­tä päin, etua­lal­la nä­kyy ka­rua tun­tu­ri­luon­toa. Vardøn lin­noi­tus on ku­vat­tu yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti ja suh­teet­to­man suu­ri­kokoi­se­na. Saa­ren ylä­puo­lel­le on piir­ret­ty teks­ti "Waar­döhŭŭs" ja kom­pas­si­neu­la, joka vii­tan­nee Vardøn si­jain­tiin Nor­jan koil­li­sel­la ul­ko­reu­nal­la. Pai­kan, jos­ta kä­sin Liliens­kiold Vardø­ta ku­vaa, täy­tyy olla saa­ren edus­tal­la ko­hoa­va Do­men. 



Läh­teis­tä:

Tie­dot ovat pe­räi­sin omis­ta muis­tiin­pa­nois­ta­ni jot­ka tein ol­les­sa­ni re­si­dens­sis­sä Ve­si­saa­res­sa maa­lis­kuus­sa 2017, sekä Ola Grøv­da­lin ar­tik­ke­lis­ta "Hek­ser og  troll­dom - Om hek­se­pro­ses­se­ne i Finn­mark på 1600-ta­let" (Va­ran­ger: År­bok 1983). Olen käyt­tä­nyt läh­tee­nä myös Tjel­le Ing­jer­gin teos­ta His­to­rian jäl­jil­lä Va­ran­gis­sa. Noi­tuu­des­ta syy­tet­ty­jen ja kuo­le­maan tuo­mit­tu­jen lu­vut vaih­te­le­vat hie­man läh­teis­tä riip­puen. Liliens­kiol­dia kos­ke­vat tie­dot pe­rus­tu­vat net­ti­läh­tei­siin.

Dummen%20Field%20II-me.jpg

Vuon­na 2018 seu­ra­sin Liliens­kiol­din ja­lan­jäl­kiä ja kii­pe­sin Do­me­nil­le.


Hel­ve­tin­port­tia ei löy­ty­nyt, vaan tun­tu­ril­ta löy­ty­nyt ovi­auk­ko osoit­tau­tui um­pi­ku­jak­si: pa­rin ne­liö­met­rin kokoi­nen, ki­vis­tä muu­rat­tu um­pi­nai­nen kop­pi on näh­tä­väs­ti kuu­lu­nut sak­sa­lais­ten so­dan­ai­kai­siin ra­ken­nel­miin.

Domen%20sumussa-me.jpg
P1030281-me.jpg
Luukku%20maassa.%20Domen%20:%20Duomma%202018-me.jpg
Sumukaari%20Domenilla%20II-me.jpg

Jää­me­ren ran­nal­la si­jait­se­va, loi­va­piir­tei­nen Do­men-tun­tu­ri ei näy­tä E75-val­ta­tiel­tä kä­sin eri­tyi­sen dra­maat­ti­sel­ta, mut­ta me­rel­tä kat­sot­tu­na on lie­nee toi­sin, sil­lä Do­me­nin itä­rin­ne pu­to­aa jyr­käs­ti me­reen.


Kii­ve­tes­sä­ni ys­tä­vä­ni kans­sa Do­me­nil­le en tien­nyt tätä. Oli su­mua, ja nä­ky­vyys oli huo­no. Näin vain maan lop­pu­van kes­ken ja kuu­lin me­ren ko­hi­nan val­koi­sen sei­nä­män ta­kaa. Yri­tin as­kel ker­ral­laan kat­soa, mitä val­koi­suu­den ta­ka­na on.


Kun ilma kir­kas­tui, huo­ma­sin sei­so­va­ni jyr­kän­teen reu­nal­la.

Domen%20satelliittikuvan%20mukaan-me.jpg

Ins­tal­laa­tios­sa Kar­tas­to et­sin nä­ky­mät­tö­män maan­tie­det­tä. Al­haal­la va­sem­mal­la on vih­reä Sai­vo. Yl­hääl­lä ole­vat si­ni­sä­vyi­set ku­vat viit­taa­vat Poh­jois­na­paan ja poh­jan­täh­ti­kes­kei­seen maa­il­man­ku­vaan, jon­ka mu­kaan maa­il­man kes­kus­vuo­ri toi­mi yh­dis­tä­vä­nä si­tee­nä yli­sen ja ali­sen maa­il­man vä­lil­lä.

Kartasto-me.jpg

Muo­nios­sa si­jait­se­vaa Pa­ka­sai­voa kut­su­taan ny­ky­kar­tois­sa­kin "La­pin hel­ve­tik­si". Hel­vet­ti­mie­li­ku­vat liit­ty­vät us­ko­muk­seen kak­si­poh­jai­sis­ta sai­vo­jär­vis­tä kul­ku­reit­tei­nä ali­seen maa­il­maan. Toki sai­vo­jär­viä on La­pis­sa mui­ta­kin, mut­ta hel­vet­tis­ta­tuk­sen Pa­ka­sai­vo on saa­nut sik­si, että tämä äk­ki­jyrk­kien kal­lio­sei­nä­mien muo­dos­ta­man kir­nun sy­vyyk­sis­sä ui­nu­va jär­vi on "niin kolo* paik­ka".


Pa­ka­sai­von mer­ki­tyk­sen voi­si kui­ten­kin sa­noit­taa toi­sin­kin: ky­sees­sä on saa­me­lai­nen su­ku­vai­na­ja­la. Saa­me­lai­set ovat aja­tel­leet sai­von toi­sel­la puo­lel­la ole­van maan pa­ra­tii­sin kal­tai­sek­si yl­tä­kyl­läi­syy­den pai­kak­si.


Sa­man pai­kan vas­tak­kai­set mer­ki­tyk­set hei­jas­ta­vat sitä ikiai­kais­ta käy­tän­töä, jos­sa alis­tei­ses­sa ase­mas­sa ole­van kult­tuu­rin py­hät kään­ne­tään pa­han sym­bo­leik­si.


* kolo = kolk­ko

Pakasaivo-me.jpg

Teos Arc en Ciel Triple on teh­ty Ré­gi­nald Out­hie­rin piir­rok­sen mu­kaan. Out­hier kuu­lui rans­ka­lai­seen kol­mio­mit­taus­ret­ki­kun­taan, joka mat­ka­si Tor­nio­jo­kea pit­kin ylös Pel­loon saak­ka vuo­si­na 1736-37. Kuva on teh­ty 27. hei­nä­kuu­ta 1736. Paik­ka on "Mon­tag­ne de Ké­ti­mä", ny­kyis­ten kart­to­jen mu­kaan Raa­kon­vaa­ra.


Out­hier ku­vaa kir­jas­saan:


" Seit­se­mäl­tä il­lal­la näim­me hy­vin eri­koi­sen sa­teen­kaa­ren. Au­rin­ko pais­toi kirk­kaas­ti luo­tees­ta mut­ta kaa­kos­sa sa­toi, ja sin­ne il­mes­tyi kol­min­ker­tai­nen sa­teen­kaa­ri, sel­lai­nen kuin ku­vas­sa esi­tet­ty. - - Poik­keuk­sel­li­nen kaa­ri DEH oli var­mas­ti muo­dos­tu­nut au­rin­gon­sä­tei­den hei­jas­tues­sa jär­veen, joka oli meis­tä luo­tee­seen, ku­ten itse au­rin­ko­kin. Kiet­ti­men­vaa­ra, jon­ka si­jain­ti on 66° 34 ' poh­jois­ta le­veyt­tä, 21° 3 ' Pa­rii­sis­ta itään, ko­ho­aa noin 80 syl­tä jär­ven­pin­taa ylem­mäs. Me itse olim­me tuol­la het­ke­lä vaa­ran lael­la, sen län­si­lai­dal­la."

Arc%20En%20Ciel%20Triple-me.jpg

Out­hie­rin kol­mio­mit­taus­pis­tei­tä ku­vaa­vas­sa kar­tas­sa ket­jun kär­jes­sä lu­kee vaa­ran nimi "Kit­tis de Mon­tag­ne" ja sen alla ta­lon nimi "Cortén Nie­mi". Ky­sees­sä on esi­van­hem­pie­ni talo, jos­sa pi­det­tiin kes­ti­kie­va­ria. Out­hie­rin teos si­säl­tää myös tar­kan piir­rok­sen ta­los­ta ja sen poh­ja­piir­rok­ses­ta. Talo pol­tet­tiin La­pin so­dan ai­ka­na.


Kes­ti­kie­va­rei­den si­jain­nit ovat ol­leet men­nei­nä vuo­si­sa­toi­na rat­kai­se­van tär­kei­tä mat­ka­lai­sil­le; täs­tä syys­tä myös Guil­lau­me de L'is­len kar­tas­sa "Des Cou­ro­nes du Nord" vuo­del­ta 1706 on mai­nit­tu erik­seen "Pel­lo ho­tel­le­riè". 


Kiet­ti­men­vaa­ra ("Ke­ti­mä") on mer­kit­ty kar­tan oi­ke­aan reu­naan Na­pa­pii­rin ylä­puo­lel­le.

Kolmiomittaus-me.jpg
Guillaume%20de%20L'islen%20kartta-me.jpg
Kartta%20yksityiskohta-me.jpg

Alla ole­va pii­rus­tus on mu­kael­ma Saa­men­maan (Sáp­mi) kar­tas­ta, jon­ka te­ki­jäk­si mai­ni­taan "Ke­vi­se­lie / Elle-Hán­sa / Hans Rag­nar Mat­hi­sen (1974-75)

H.R.Mathisenin%20kartta-me.jpg
H.R.%20Mathisenin%20kartta,%20yksityiskohta-me.jpg

Tein Do­me­nil­la nä­ke­mäs­tä­ni su­mu­kaa­res­ta mus­te­pii­rus­tuk­sen li­säk­si myös va­ne­ri­sen ver­sion.


Su­mu­kaa­ri on val­koi­nen, sil­lä spekt­rin vä­rit me­ne­vät sii­nä pääl­le­käin. Ai­noas­taan ylä­lai­das­sa voi näh­dä häi­väh­dyk­sen pu­nais­ta ja ala­reu­nas­sa vas­taa­vas­ti häi­väh­dys si­nis­tä.


Sa­teen- ja su­mu­kaa­ret ei­vät oi­keas­taan ole kaa­ria, vaan ke­hiä; maa es­tää nä­ke­mäs­tä ke­hän alao­saa.

P1030309-me.jpg
Pohjoisnapa%20liikkuu-me.jpg
Sateenkaari-me.jpg

Teok­set "Pei­li II" ja "Oma­ku­va va­sem­mal­la sil­mäl­lä / Oma­ku­va oi­keal­la sil­mäl­lä" ovat ol­leet ai­em­min esil­lä näyt­te­lys­sä "Si­ni­pii­ka & Anni-tyt­tö" (gal­le­ria Oks­a­sen­ka­tu 11, hel­mi­kuu 2020).

Peili%20II-me.jpg
Omakuva%20vasemmalla:oikealla%20silm%C3%A4ll%C3%A4-me.jpg

Lovi -sar­jan teok­set ku­vaa­vat Su­ku­lan­ra­kan hii­den­kir­nu­kal­lioi­den hal­kea­mia. Ro­va­nie­men Rau­tio­saa­res­sa si­jait­se­vat hii­den­kir­nut on tul­kit­tu liit­ty­vän Ki­pu­vuo­ri-myyt­tiin. Christfrid Ga­nan­de­rin Myt­ho­lo­gia Fen­nican (1789) mu­kaan Ki­pu­mä­ki on "pii­naus­paik­ka; ker­ro­taan si­jait­se­van Ke­min pi­tä­jäs­sä Ke­mi­joen var­rel­la - - ". 


Suo­men kan­san van­hat ru­not -an­to­lo­gi­aan tal­len­ne­tus­sa loit­sus­sa (SKVR VII4, 1760, Ki­tee) ku­va­taan:


"Ki­pu­tyt­tö, tuo­nen nei­ti,

joka is­tut kipu ki­vel­lä,

joen kol­men juok­se­vas­sa,

vein kol­men ja­kai­mes­sa,

jau­ha­ta kipu ki­veä,

kipu vuor­ta vään­nät­te­le - - "

Lovi%20I-me.jpg
Lovi%20III-me.jpg
Lovi%20II-me.jpg

Yh­teys­tie­dot Con­tacts

savu[at]kor­te­nie­mi.eu

Info