P%20taustakuva%20piikkilanka%202-me.jpg
P%20logo,%20nettiin-me.jpg

Pro­ses­si / Der Prozess

Savu E. Kor­te­nie­men to­teut­ta­man pro­jek­tin tuot­ta­ja­na on La­pin tai­tei­li­ja­seu­ra ja ra­hoit­ta­ja­na sak­sa­lai­nen EVZ Stif­tung. Pro­jek­ti si­säl­tyy EVZ:n ra­hoi­tus­oh­jel­maan Pak­ko­työ­läi­set ja unoh­de­tut uh­rit (Zwang­sar­beit und ver­ges­se­ne Op­fer).

Pro­ses­si / Der Prozess on (muun muas­sa) tai­det­ta ja tut­ki­mus­ta yh­dis­tä­vä sar­ja­ku­va­blo­gi ja ar­tik­ke­li­sar­ja. Pro­jek­ti sai al­kun­sa ra­dio­do­ku­men­tis­ta "Ho­lo­kaus­tin var­jo - kol­me osaa ka­do­tuk­sen lä­hei­syy­des­tä" (Yle Ra­dio 1, 2017). Mie­lee­ni jäi eri­tyi­ses­ti ta­ri­na so­dan­ai­kai­sel­ta suo­ma­lai­sel­ta in­ter­noin­ti­lei­ril­tä (tai: työ­lei­ril­tä) Suur­saa­res­ta: lei­ril­lä ole­vat juu­ta­lais­pa­ko­lai­set käs­ket­tiin 'vään­tä­mään piik­ki­lan­kaa' pal­jain kä­sin. Rau­ta­pii­kit re­pi­vät kä­det rik­ki, jo­ten pa­ko­lai­set val­mis­ti­vat apu­vä­li­neen työ­tä hel­pot­ta­maan, mut­ta var­ti­jat kiel­si­vät työ­ka­lun käy­tön.


Täl­lä het­kel­lä työ Työs­ken­te­lyn ete­ne­mis­tä voi seu­ra­ta pro­jek­tin ko­ti­si­vuil­la www.kor­te­nie­mi.eu/pro­ses­si. Täl­lä het­kel­lä si­vuil­ta löy­tyy joh­dan­to ai­hee­seen. Työn alla on en­sim­mäi­nen ar­tik­ke­li, jos­sa sel­vi­tän, mitä piik­ki­lan­gan val­mis­ta­mi­ses­ta ker­to­van ta­ri­nan taus­tal­ta löy­tyy - onko ta­ri­na edes tot­ta? Onko edes mah­dol­lis­ta tie­tää, mitä sota-ajan Suur­saa­res­sa ole­val­la lei­ril­lä ta­pah­tui - oli­ko se työ­vel­vol­lis­ten lei­ri, vai van­git­tu­jen pak­ko­työ­lei­ri? Osal­lis­tui­ko Suo­mi Ho­lo­kaus­tin to­teut­ta­mi­seen? 

Mik­ro­fes­ta­ri gal­le­ria Mus­ta­na­pas­sa 12.1.2019.

Gal­le­ria Na­paan kai­vat­tiin oh­jel­maa, jo­ten jär­jes­tin me­dia­tai­tei­li­ja Nin­ni Kor­ka­lon kans­sa Kei­not - esi­kou­lu­päi­vä -mik­ro­fes­ta­rin gal­le­ria Mus­ta­na­pas­sa. Aika näyt­tää, siir­ry­tään­kö esi­kou­lus­ta jos­kus vie­lä en­sim­mäi­sel­le luo­kal­le.



Keinot%20ohjelma-me.jpeg

Sa­nan 'kei­no' yleis­kie­li­nen mer­ki­tys viit­taa vä­li­nee­seen, me­net­te­ly­ta­paan tai kons­tiin. Sa­naa käy­te­tään usein kiel­tei­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä: pu­hu­taan kei­no­te­koi­suu­des­ta ja kei­not­te­lus­ta. Kei­no ym­mär­re­tään myös jo­nain, joka voi­daan poi­mia kuin kau­pan hyl­lyl­tä; tai­de­kie­les­sä on yleis­tä pu­hua kei­no­va­li­koi­mas­ta. Sa­nan 'kei­no' al­ku­pe­räi­nen mer­ki­tys pa­lau­tuu poh­jois­saa­men tie­tä mer­kit­se­vään sa­naan 'ge­aid­nu'. Lap­pi­lai­ses­sa kie­len­käy­tös­sä sa­nan tie­tä tai pol­kua tar­koit­ta­va mer­ki­tys tun­ne­taan yhä. Ety­mo­lo­gi­sen sa­na­kir­jan mu­kaan kei­no voi tar­koit­taa myös ansa- tai erä­pol­kua. Kar­ja­las­sa kei­no viit­taa me­net­te­ly­ta­van li­säk­si myös kul­ke­mi­sen suun­taan. Sa­nu­een mer­ki­tyk­set viit­taa­vat kei­noon myös pak­ko­na tai vält­tä­mät­tö­myy­te­nä.

fullsizeoutput_74-me.jpeg

Sana 'kei­no' kan­taa siis pai­kal­li­sia mer­ki­tyk­siä, jot­ka ei­vät suo­raan kään­ny yleis­kie­lel­le. Kei­no on sa­maan ai­kaan sekä tien kal­tai­nen että sil­le täy­sin vas­tak­kai­nen kä­si­te. La­pis­sa tei­den ra­ken­ta­mi­nen ei ole mer­kin­nyt vain myön­teis­tä ke­hi­tys­tä, vaan kul­ke­mi­sen hel­pot­tu­mi­nen (län­si­mai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta ja ete­läs­tä kat­sot­tu­na) on tar­koit­ta­nut myös val­tio­val­lan kont­rol­lin ulot­tu­mis­ta yhä kau­em­mas poh­joi­seen.


Veli-Pek­ka Leh­to­la ku­vaa teok­ses­saan "Saa­me­lai­set suo­ma­lai­set - koh­taa­mi­sia 1896- 1953" (SKS 2012, Hel­sin­ki) tien his­to­ri­aa La­pis­sa. Suo­ma­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta esi­mer­kik­si Uts­jo­ki on kau­kai­nen ta­ka­maa, vi­ho­vii­mei­nen kolk­ka jon­ne tie saa­tiin ra­ken­net­tua. Pai­kal­li­sen saa­me­lais­väes­tön nä­kö­kul­mas­ta taas Suo­men val­tio oli etäi­nen, pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den kan­nal­ta mer­ki­tyk­se­tön ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si Poh­jois-Nor­jan yh­teyk­siin.


Kes­kuk­sia ja pe­ri­fe­rioi­ta mää­ri­tel­täes­sä on syy­tä ky­syä, kuka pu­huu. Jako kes­kuk­siin ja reu­na-aluei­siin on luon­nol­li­nen osa sitä pu­he­ta­paa, jol­la tien his­to­ri­aa on kir­joi­tet­tu osa­na kes­kus­joh­toi­sen val­tion ra­ken­ta­mi­sen ta­ri­naa.

fullsizeoutput_65-me.jpeg
fullsizeoutput_67-me.jpeg

Kun käy­täm­me 'tien' si­jaan sa­naa 'kei­not', aset­tau­dum­me ym­pä­ris­töön jon­ka his­to­ria, kult­tuu­ri ja mer­ki­tys­jär­jes­tel­mä on toi­nen, ja jos­sa kul­ke­mi­sen eh­dot mää­rit­tyi­vät rei­tin al­ku­pe­räi­sen käyt­tä­jän, ei­vät val­loit­ta­jan tar­peis­ta kä­sin. Kun käy­täm­me kei­no­ja, olem­me as­tu­neet ulos val­ta­suh­tees­ta, jos­sa toi­set ovat joh­ta­jia ja toi­set joh­det­tu­ja. 


Kei­no viit­taa men­nee­seen maa­il­maan, mut­ta voi­si­vat­ko kei­not olla myös tu­le­vai­suut­ta? Kei­no sym­bo­loi olo­suh­det­ta ja elä­mi­sym­pä­ris­töä, jos­sa yl­hääl­tä an­net­tua jär­jes­tys­tä ja kes­kus­joh­toi­ses­ti ra­ken­net­tua in­fra­struk­tuu­ria ei ole - joko sel­lais­ta olla vie­lä ke­hi­tet­ty, tai se on käy­nyt käyt­tö­kel­vot­to­mak­si.


Län­si­mai­nen elä­män­ta­pa on ajau­tu­nut yhä sy­ve­ne­vään krii­siin.

Val­miik­si ra­ken­ne­tut tiet ovat päät­ty­neet.


Olem­me jäl­leen kei­non suul­la.

fullsizeoutput_66-me.jpeg

Esi­kou­lu­päi­väs­sä vuo­ro­pu­he­lua käy­tiin kol­men hah­mon vä­lil­lä: Rak­kaus, Vä­ki­val­ta ja Jär­jes­tys. Rak­kaus ja Vä­ki­val­ta esit­täy­tyi­vät. Jär­jes­tys­tä jää­tiin odot­ta­maan.

Verisen%20pojan%20balladi-me.jpg

Savu E. Kor­te­nie­mi pu­reu­tui kan­san­va­lis­tus­tuo­kios­sa juu­ta­lais-kris­til­lis­ten vä­ki­val­ta­ker­to­mus­ten al­ku­läh­teil­le ja Ve­ri­sen po­jan bal­la­di -tee­man va­ri­aa­tioi­hin, jois­ta suo­ma­lai­sil­le tun­ne­tuin lie­nee Ve­li­sur­maa­ja -bal­la­di.

Verisen%20pojan%20balladi%202-me.jpg
fullsizeoutput_7e-me.jpeg
Vesisaaressa%20lankaperformanssista-me.jpg

Kven Con­nec­tion Pro­ject & Kai­nu­lais­ten jäl­ji­lä

Yh­tei­sö­tai­teel­li­nen, La­pin ja Poh­jois-Nor­jan tai­tei­li­joil­le suun­nat­tu Kven Con­nec­tion Pro­ject to­teu­tet­tiin vuo­si­na 2016-2018. Ta­voit­tee­na oli tu­kea et­ni­sen vä­hem­mis­tön toi­pu­mis­ta nor­ja­lais­po­li­tii­kan kau­des­ta, jol­loin kvee­nien kie­lel­li­nen ja kult­tuu­ri­nen iden­ti­teet­ti py­rit­tiin käy­tän­nös­sä tu­hoa­maan koko­naan. Pro­jek­tin tu­lok­sia oli esil­lä Nor­jan Ve­si­saa­res­sa Rui­jan kvee­ni­museos­sa mar­ras­kuus­sa 2017 sekä Ro­va­nie­mel­lä La­pin maa­kun­ta­museos­sa tou­ko­kuus­sa 2018, min­kä jäl­keen teok­set pa­la­si­vat Ve­si­saa­reen ke­sä­näyt­te­lyk­si.

Gal­le­ria Jie­rik­ses­sä Muo­nios­sa avau­tui lo­ka­kuus­sa 2018 tai­tei­li­ja­ve­toi­nen, it­se­näi­ses­ti jär­jes­tet­ty Kvee­nit - kai­nu­lais­ten jäl­ji­lä -näyt­te­ly, joka koos­tui Kven Con­nec­tion -pro­jek­tin ai­ka­na syn­ty­neis­tä teok­sis­ta ja kvää­niak­ti­vis­ti Kat­rii­na Pe­der­se­nin kom­men­teis­ta. Lucian päi­vä­nä 13.12.2018 gal­le­rias­ta jär­jes­tet­tiin il­ta­mat, ai­hee­na kvee­niys, kie­li ja post­ko­lo­nia­lis­mi.


Lau­lua, klov­ne­ri­aa ja kan­san­va­lis­tus­ta yh­dis­tä­vän Aino-ta­run ruu­mii­na­vaus - luen­to­per­for­mans­sin kaut­ta Savu E. Kor­te­nie­mi ja Ka­ta­rii­na An­ge­ria te­ki­vät nä­ky­väk­si sitä, mi­ten ”suo­ma­lais­kan­sal­li­sen” ru­no­lau­lu­pe­rin­teen ken­ties tun­ne­tuin ver­sio, Lönn­ro­tin kir­joit­ta­ma teos Ka­le­va­la on en­nen kaik­kea na­tio­na­lis­ti­sen ideo­lo­gian ja kir­jal­li­sen kult­tuu­rin tuo­te, var­sin kau­ka­na al­ku­pe­räi­ses­tä suul­li­ses­ta pe­rin­tees­tä.

Gal­le­ria Jie­rik­sen näyt­te­lyn alla kir­joi­tin ar­tik­ke­lin Tai­det­ta toi­sen kans­sa? joka jul­kais­tiin Tai­de-leh­des­sä 6/18. Ar­tik­ke­lin yh­tey­des­sä jul­kais­tiin myös Kat­rii­na Pe­der­se­nin kvee­ni­nä­kö­kul­maa va­lot­ta­va kom­ment­ti Kven Con­nec­tion -pro­jek­tiin.



"Iden­ti­teet­ti oon sem­mo­nen asia ette met emmä pää­tä sitä tyhä yk­sin. Net jot­ka oon se 'toi­nen' oon myö­tä ko ra­jat lai­tet­haan meiän ja heiän väl­hiin. Kvää­nit saat­taat mei­na­ta pal­jon sii­tä ette kuka met ole­ma, mut­ta kans ul­ko­puo­li­set häät­tyy sitä to­dis­taa."


                                                                             - Kat­rii­na Pe­der­sen, kvää­niak­ti­vis­ti

Ke­säl­lä 1967 ve­den­pin­ta Som­pios­sa al­koi nous­ta. Kes­ki-La­pis­sa, So­dan­ky­län poh­jois­puo­lel­la si­jait­se­van Lo­kan te­ko­jär­ven alle jäi­vät Eu­roo­pan suu­rim­mat aa­pa­suot ja joet, jot­ka yh­dis­ti­vät Som­pion ky­liä Lok­kaa, Ries­toa, Kor­vas­ta, Mu­te­ni­aa ja Pil­li­ran­taa.

fullsizeoutput_41-me.jpeg

Ky­lien li­säk­si vesi peit­ti al­leen myös sa­no­ja. Som­pio­lai­set ovat an­ta­neet ni­men jo­kai­sel­le joen­mut­kal­le ja nii­tyn­kais­ta­leel­le. Ni­meä­mi­sen tark­kuus aset­tuu vas­ta­koh­dak­si sil­le yli­mal­kai­suu­del­le, mil­lä ete­läs­tä tul­leet kar­toit­ta­jat ovat Lap­pia ku­van­neet. Maan mer­ki­tyk­sen mi­tä­töin­ti - maan nä­ke­mi­nen en­sisi­jai­ses­ti luon­non­va­ra­na ja hyö­dyn­tä­mi­sen koh­tee­na - on ol­lut myös Lo­kan ja Port­ti­pah­dan al­las­hank­kei­den taus­tal­la. Van­has­ta Som­pios­ta on jäl­jel­lä enää vain eri­koi­ses­ti mut­kit­te­le­vat ja haa­ro­vat sy­vyys­käy­rät kes­ki­sen La­pin val­lan­neen jär­ven poh­jas­sa.


To­teu­tin ai­hees­ta näyt­te­lyn ku­va­tai­tei­li­ja Tuuk­ka Haa­pa­kor­ven kans­sa. "Ve­de­na­lai­set joet / Un­derwa­ter Ri­vers" oli esil­lä gal­le­ria Oks­a­sen­ka­tu 11:ssa maa­lis­kuus­sa 2014.

fullsizeoutput_3f-me.jpeg

Teim­me mat­kan Hel­sin­gis­tä kä­sin: en­sin Ro­va­nie­mel­le, jos­ta edel­leen Lok­kaan, Sa­vu­kos­ken Mart­tiin, Vuot­soon ja Ina­riin.


Pääl­lim­mäi­nen syy teh­dä tai­det­ta La­pis­ta on sy­vään juur­tu­nut tun­ne sii­tä, että koti on siel­lä mis­sä ke­säöi­den ke­veä valo häi­vyt­tää ajan ku­lun, ja että ko­ti­seu­tu on ni­men­sä mu­kai­ses­ti lap­pia, syr­jä­seu­tua, ja si­ten aina alt­tii­na ul­koa päin tu­le­val­le val­lan­käy­töl­le. 


Luon­neh­din­ta La­pis­ta Suo­men siir­to­maa­na tuli väis­tä­mät­tä mie­lee­ni kuun­nel­les­sa­ni Lo­kan te­ko­jär­ven tiel­tä evak­koon läh­te­nei­den ih­mis­ten ker­to­muk­sia. Täl­lai­sia ai­hei­ta kä­si­tel­täes­sä po­liit­ti­suus se­koit­tuu vah­vas­ti hen­ki­lö­koh­tai­seen. Olin ai­em­min erääs­sä opis­ke­lu­pro­jek­tis­sa­ni yrit­tä­nyt saa­da kiin­ni sii­tä, mi­ten saa­me­lai­set ko­ke­vat suh­teen­sa maa­han. Sain kui­ten­kin kuul­la enem­män ju­ri­dii­kas­ta kuin omis­ta ko­ke­muk­sis­ta. Opin tuol­loin yh­den asian: jos ha­luat tie­tää, mitä ih­mi­set tun­te­vat, ko­ke­vat ja ajat­te­le­vat, kysy jo­tain ai­van muu­ta. Vie hei­dän eteen­sä kart­to­ja ja kysy, mis­tä he ovat ko­toi­sin ja voi­si­vat­ko he ker­toa mitä ni­miä ko­ti­joel­la on ol­lut. Sil­loin he ker­to­vat lo­put­kin.


Tätä me­to­dia käy­tim­me mat­ka­tes­sam­me Som­pion mail­le, Lo­kan te­ko­jär­ven ran­noil­le. Saim­me mitä et­sim­me, ja pal­jon enem­män. Näyt­te­lys­tä ei tul­lut kui­ten­kaan do­ku­men­taa­ri­nen esi­tys ni­mis­tä. Tuli ker­to­mus kai­kes­ta sii­tä mikä jää ri­vien vä­liin, unoh­duk­siin.


Al­la­se­va­koi­den asen­noi­tu­mi­nen his­to­ri­aan­sa ja tu­le­vai­suu­teen­sa oli kos­ket­ta­vaa. Eräs nuo­re­na mie­he­nä hu­ku­te­tus­ta Kor­va­ses­ta pois muut­ta­nut po­ro­mies ja tu­ris­mia­lan yrit­tä­jä to­te­si, että jos hän oli­si tien­nyt, mil­lais­ta se [elä­mä al­la­se­vak­ko­na] tu­lee ole­maan, hän ei oli­si läh­te­nyt. Kes­kus­te­lu päät­tyi pu­hei­siin ny­ky­het­keen tyy­ty­mi­ses­tä.


Toi­sen haas­ta­tel­ta­van koh­dal­la kat­ke­ras­ta ai­hees­ta ker­to­mi­nen päät­tyi nau­rah­duk­seen: mie­len­kiin­tois­ta! Olim­me mu­hu­neet muu­ta­man vuo­si­kym­men­ten ta­kai­sis­ta ta­pah­tu­mis­ta, jois­ta kat­se suun­tau­tui tu­le­vai­suu­teen, ja se nä­kö­ala ylsi kau­as: tä­mä­kin, mitä on nyt, on vä­liai­kais­ta. Jos­kus pa­dot mur­tu­vat, jos­kus vie­lä maa­il­ma muo­toil­laan uu­del­leen.

fullsizeoutput_40-me.jpeg

Yh­teys­tie­dot Con­tacts

savu[at]kor­te­nie­mi.eu

Info